Kohti

Väistelen kastematoja, kadulle hylätyt kengännauhat.
Taivaalla linnunrata, Jumalan lantio.
Syksyn sylkeä asfaltilla.
Puistonpenkissä nimikirjoituksia.
Ihmisistä rakennettuja linnoituksia.
Sydämiä ja kirkkoveneitä.

Vastaantulijan katse pitää äänettömän puheen.

Vaskipuhaltimet soivat puissa.  

Puhaltavat niskaan.

Kengännauhat auki.

Kuljen pimeän halki.





(Muokkasin vanhaa runoa aika rujoin ottein sopivammaksi tämän päivän fiilikseen.)